Lasitus pidentää parvekkeen ikää

Rakennuslehti 15.5.2003

Erikoistutkija Jussi Mattila Tampereen teknilliseltä yliopistolta TTY:ltä on tutkinut parvekelasitusten ja erilaisten suojapinnoitteiden vaikutusta betonijulkisivujen ja -parvekkeiden elinikään. Käytännön ongelma on, että kuntotutkimuksissa paljastuu, että raudoitteet ovat osin jo ruostumassa, vaikka varsinaisia  vaurioita ei vielä näykkään.

Korjauksia suunnittelevat insinöörit joutuvat painiskelemaan sen kanssa, miten rakennetta kannattaa korjata. Pitääkö piikata ja paikata vaikka vaurioita ei vielä olekaan, vai voidaanko teräkset vielä jättää rakenteeseen sellaisinaan, vaikka ruostumisen tiedetäänkin olevan käynnissä. Nyt kuntotutkijat ja korjaussuunnittelijat voivat siis aikaisempaa paremmin pysyä selvillä korroosio- ja rapautumisprosessin etenemisvauhdista.

”Parvekelasitukset näyttävät vähentävän terästen korroosiota parvekepielten betonirakenteissa noin yhdellä kolmasosalla, ja parvekkeen katossa jopa puoleen. Etenkin parvekkeiden katoissa raudat ovat monesti lähellä pintaa ja alkavat ruostua. Lasituksella aikaan saatavalla korroosiosuojauksella prosessi hidastuu ja parvekkeen käyttöikä voidaan jopa kaksinkertaistaa”, Jussi Mattila sanoo.

Lasitetut parvekkeet kehitettiin Suomessa 15-20 vuotta sitten. Niiden rakennusteknistä toimintaa ei ole kuitenkaan juuri tutkittu sen enempää Suomessa kuin muissakaan maissa.

Lasitus estää veden valumista parvekkeelle. Uusi tieto on, että lasitettu parveke on läpi vuoden, myös talvikuukausina,  keskimäärin 1,5-2,5 astetta lämpimämpi kuin lasittamaton parveke. Korkeampi lämpötila edistää rakenteiden kuivumista, mikäli ilma vaihtuu.

Suojaus on vain hidaste

Parvekkeiden suojaamiseen ei kuitenkaan kannata rynnätä suinpäin. Kuntotutkimuksella kannattaa ensin todeta, etteivät vauriot ole vielä vakavia. Suojaaminen on turhaa, jos rakenne on jo ehtinyt vaurioitua. Suojaaminen ja lasitus on vain keino hidastaa vaurioita, ei korjata niitä.

Yleensä korjattavaksi tulevat betonijulkisivut ja parvekkeet ovat 20-30 vuoden ikäisiä. Rakenteiden suojaukseen joudutaan ottamaan kantaa esimerkiksi maalausurakan yhteydessä.

Ruostumaton teräs on vallannut alaa raudoitteissa kuluneen viiden vuoden aikana, joten korroosiovauriot vähenevät tulevaisuudessa. Muutaman prosentin kustannuksen lisäyksellä raudoitteiden korroosio-ongelma voidaan kokonaan poistaa. Korroosiota vähentävät myös paksut peitekerrokset ja hyvälaatuinen betoni.

”Suojaus pinnoittamalla ei merkittävästi eroa tavallisen maalaamisen kustannuksista, paitsi jos joudutaan käyttämään ylitasoituslaastia. Jos suojaukset tehdään ajoissa, niin taloyhtiö säästää. Suojaaminen on aina halpaa verrattuna raskaaseen korjaamiseen tai purkamiseen”, Mattila sanoo.

Pinnoitteet pantiin puntariin

Tutkimuksessa vertailtiin pinnoittamatonta betonia ja kolmea suojapinnoitetta. Tutkimustulos osoitti, että pinnoitteet vähensivät rakenteessa olevan teräksen syöpymistä 70-80 prosenttia kahden vuoden koejaksolla. Myös pakkasrapautuminen pysähtyy suojapinnoitetussa kohteissa.

Tutkimuksessa oli mukana kolme 1978 rakennettua elementtitaloa Espoossa ja Tampereella. Rakennusten parvekkeille ja parvekkeiden seinille asennettiin 120 betonista valmistettua anturia mittamaan ruostumista. Mittausyksikkö kannettiin talojen katolle.

”Kehitimme uutta mittaustekniikkaa erilaisten suojausmenetelmien tehon mittaamiseen. Porasimme suoja-aineella käsiteltyjä anturikiekkoja julkisivuihin, parvekkeiden seiniin ja kattoihin. Tähän asti käsitykset suojausmenetelmien tehokkuudesta ovat olleet puhtaan uskon varassa. Nyt käsissämme on mittaustuloksia oikeista rakennuksista, joita on seurattu todellisissa luonnonolosuhteissa”, kertoo erikoistutkija Jussi Mattila TTY:stä.

Tietokulma

Pintakäsittelyvaihtoehtoja

• Vettä ja vesihöyryä hyvin läpäisevä epäorgaaninen maali.
• Silikonihartsimaali. Estää nestemäisen veden imeytymisen betoniin, mutta sallii vesihöyryn poistumisen rakenteesta.
• Orgaaninen maali. Pinnoitteella vettä hylkivä pohjustus.
• Polymeeripitoinen ylitasoituslaasti, jonka päällä orgaaninen vettä hylkivä maali.

Korroosioinhibiittoreilla ei ole suojaavaa vaikutusta. Tulos on yhdenmukainen kansainvälisten tutkimustulosten kanssa.

Matti Valli

» www.rakennuslehti.fi

Takaisin